Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

KAJAANI - Marita

Kainuun asutuksen esihistoria alkoi jääkauden loppuajoista noin vuonna 10 000 eKr.

Pitkään asutuksen alkuajoista lähtien ihminen on ollut riippuvainen luonnosta ja elintavat muotoutuivat sen mukaisiksi. Asuinpaikat valittiin yleensä rannoilta, koska veden äärellä oli luonnostaan suurempia aukioita, joita ei tarvinnut raivata, ja kulku paikasta toiseen oli helpointa vesiteitse. Vielä nykyäänkin Oulujärvi on hyvin tärkeä Kajaanilaisille. Kajaanista löytyy vielä ammattikalastajia joskin heidän joukkonsa alkaa olemaan suhteellisen iäkästä.

Vuonna 1323 solmittiin Pähkinäsaaren rauha, jossa Kainuu jäi Ruotsin rajojen ulkopuolelle. Rajalinja ei kestänyt, koska suomalaisten eränkäynti ja sitä seurannut kiinteä asutus suuntautuivat mm. Kainuuseen. Kiistojen vuoksi Ruotsi ja Venäjä sotivat vahvasti 1500-luvun lopulla jota kainuulaiset kutsuivat rappasodiksi. Sotien päätteeksi Kainuu siirtyi Ruotsi-Suomen haltuun Täyssinän rauhassa vuonna 1595.

Kreivi Pietari Brahe perusti Kajaanin v. 1651 Kajaaninjoen varteen. Joki ja historiallisen Kajaanin linnan rauniot ovat näkyvillä aivan kaupungin keskustassa. Vuonna 2004 Kajaanin linna täytti 400 vuotta.

Kajaanin kaupunki on tunnettu monista merkkihenkilöistään. Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot toimi piirilääkärinä 1833-53 ja teki täältä runonkeruumatkoja Vienan Karjalaan, runoilija Eino Leino syntyi Paltaniemen Hövelossä ja presidentti Urho Kaleva Kekkonen tuli Kajaaniin oppikoulun toiselle luokalle ja pääsi Kajaanista ylioppilaaksi vuonna 1919.

Puunjalostusteollisuus on ollut yksi tärkeimmistä Kajaanilaisten työllistäjistä mutta kuten viimeaikaiset uutiset ovat kertoneet se onkin katoava luonnonvara.

 

 

 

 

Kajaani


Kainuu asutusala eelajalugu sai alguse jääaja löpupoolelt umbes a.10 000 e.Kr.

Alates paikse asutuse algusest on inimene olnud sõltuvuses loodusest, mis tingis ka tema eluviisi. Elukohtadeks valiti üldiselt rannikualad, kuna vee ääres olid looduslikult lagedamad alad, mida ei olnud vaja puhastada ja liikumine ühest kohast teise oli köige kergem mööda veeteed. Veel praegugi on Oulujärvel Kajaani elanikele suur tähtsus. Kajaanis leidub veel praegugi elukutselisi kalureid, kuigi nad on juba suhteliselt eakad.


Aastal 1323 sõlmiti Pähkinäsaare rahu, mille tulemusena Kainuu jäi
väljapoole Rootsi piire. Piir ei jäänud kestma, sest soomlaste
jahipidamine ja sellest tulenenud püsiv eluala suundus muuhulgas ka Kainuusse. Tülide töttu Rootsi ja Venemaa vahel toimus 1500. aasta lõpul verine sõda, mille Kainuu rahvas nimetas rappasöjaks. Söja löppedes vöttis Rootsi - Soome Kainuu enda valdusse Täyssinä
rahulepinguga 1595.aastal.


Krahv Pietari Brahe pani aluse Kajaani tekkimisele Kajaanijöe äärde aastal 1651. Jöge ja ajaloolisi Kajaani lossi varemeid vöib näha linna keskuses. Aastal 2004 sai Kajaani kindlus 400 aastaseks.


Kajaani linn on kuulus mitme silmapaistva isiku poolest. Kalevala
koostaja Elias Lönnrot töötas Kajaanis rajooniarstina 1833-53 ja tegi siit rahvalaulude kogumise matku Viena Karjalasse. Luuletaja Eino Leino sündis Paltanieme Hövelös ja President Urho Kaleva Kekkonen tuli Kajaani keskkooli teise klassi ja sai üliöpilaseks aastal 1919.


Puidutööstus on olnud Kajaani inimestele seni köige tähtsam tööandja, aga nagu viimased uudised on rääkinud, on seegi kaduv loodusrikkus.


jätkub..

 

©2018 Miritin ystävät - suntuubi.com